PerttiRampanen

Lotat ja maanpuolustuksemme

  • Lotat ja maanpuolustuksemme

Sain lahjaksi DVD-levykokoelman kaikista talvi- ja jatkosodan aikaisista Puolustusvoimien uutiskatsauksista. Niissä esitellään myöskin lottien toimintaa monipuolisesti. Heitä työskenteli kenttälottina noin 15 000, kotirintamalla päätoimisesti 50 000, ja oman työnsä ohessa 100 000 naista ja tyttöä. Nuoremmat lottatytöt lisäksi. Jatkosodan aikaan Lotta Svärd-järjestö oli maailman suurin naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Voidaan hyvällä syyllä todeta, että ilman lottien työpanosta sodista olisi tuskin selvitty. Ainakin paljon, paljon huonommin.

Lottatoimintaa oli jo sisällissodasssa valkoisen armeijan joukoissa, mutta virallisesti Lotta Svärd-järjestö perustettiin vuonna 1920.

Toki täytyy huomioida myös muiden naisjärjestöjen, esimerkiksi marttojen, työvelvollisten ja yksittäisten naisten maanpuolustuspanos sodissamme.

Kun olen filmejä katsellut, niin yhtään Väinö Linnan jatkosodassa näkemää, ainakin on kuvannut heitä romaanissaan, kenttähuoraa ei niillä esiinny. Enkä ole huomannut ainoatakaan tapausta, jossa voitaisiin todeta lotan olevan pyhäpäivän sontaa. Nämä ovat todellisia törkeyksiä arvostetulta kirjailijalta.

Eikö Linna todellakaan voinut kirjassaan esittää lottia arvostavammassa valossa?! Eikö hän joutunut itse tekemisiin ilmavalvontalotan, lääkintälotan, varuslotan, viestilotan, kanslialotan, kaatuneiden evakuoimiskeskuksen lotan tai valonheitinlotan kanssa? Muonituslotan nyt ainakin. Eikö näiden toimista, kanttiinilottahan kyllä esiintyy romaanissa, olisi saanut asiallisen kohtauksen? KEK:n lotista vaikka minkälaista draamaa.

Kirjailijoilla on toki vapaus kirjoittaa lähes mitä tahansa, mutta  Sotaromaania/Tuntematon sotilas-kirjaa pidetään jonkinlaisena jatkosodan "raamattuna", historiallisena totuutena jatkosodasta, jollainen se ei ole. Romaanilla on eittämättömät ansionsa, mutta lottakohtaukset ovat täysin asiattomia.  Moni saattaa saada niistä aivan väärän kuvan naismaanpuolustajistamme. Varsin ikävää jos tuollainen törkykuva jää nuoremman lukijapolven mieleen naisten vapaaehtoisesta maanpuolustusjärjestöstä.

Kuinkahan kyseiset lottakohtaukset esiintyvät Tuntemattoman sotilaan monissa käännöksissä? Onko niitä mukana?

Muistettakoon että ko. törkykohtauksia  lotista ei otettu varsinaiseen romaaniin, eikä niitä esiinny Edvin Laineen elokuvaversiossakaan. Myöhempään alkuperäiseen kirjaversioon ja elokuviin ne on otettu mukaan. Miksi?

Lotta Svärd-järjestön lakkauttaminen fasistisena järjestönä oli Valvontakomissiolta täysin perusteeton toimenpide. Aivan turhaa suurvallan mahtailua. No, nykyisin voivat maanpuolustushenkistä toimintaa kaipaavat  naiset liittyä olemassa oleviin maanpuolustustamme tukeviin järjestöihin:

Maanpuolustusnaisten liitto ry

Naisten valmiusliitto

Sotilaskotiliitto

 

Kiitokset lotille ja kaikille naismaanpuolustajille suuriarvoisesta työstänne! Tämän päivän "lotat" mukaanlukien. On miellyttävää nähdä teidän ryhdikäs marssinne paraateissa lippunne takana.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä törkykohtauksia?
Eihän Linna tietenkään mitään "raamattua" kirjoittanut.
Rintamalle oli komennettuna muitakin naisia kuin lottia.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Katso Margareta Louhimiehen elokuva ja lue "Sotaromaani". Niistä selviää.

Ei Linna kirjoittanut "raamattua" jatkosodasta, mutta sen kaltaiseksi romaani on paljolti mielletty. Lukuisten henkilöiden mielestä totuudeksi jatkosodan tapahtumista.

Oli toki muitakin naisia rintamalla, ainakin sen läheisyydessä, mutta lotista oli ilmiselvästi noissa kohtauksissa kyse.

Oletko sitä mieltä Margareta, että noissa lottia halventavissa tekstinkohdissa Linna antoi totuudellisen kuvan lotista? On varsin ikävää jos nuoremmille elokuvan katsojille tulee näin Lotta Svärd-järjestöstä aivan vääränlainen kuva. Vaikka kaunokirjallisen romaanin kohtauksina.

On käsittämätöntä, että Linna ei voinut kuvata lottia niissä toimissa, joita toin esiin!? Eikö hän nähnyt kun lotat pesivät ja arkuttivat palasiksi mennyttä ruotukaveria? Eikö kirjailija nähnyt kun lotta lohdutti kuolevaa sotilasta? Eikö tämä nähnyt lottaa lääkärin apuna amputoimassa haavoittuneen jalkaa? Eikö kirjailija ajatellut puhtaita kalsongeja pukiessaan, että ne oli lotta pessyt? Niin, eikö nähnyt, tai edes kuullut tällaisesta lottien toiminnasta? Ihmettelen!?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Muistettakoon että ko. törkykohtauksia lotista ei otettu varsinaiseen romaaniin,"

Kyllä alkuperäisessä Tuntemattomassa kuvataan kohtaus (siis sekä kirjassa että Laineen leffassa), jossa sotamies Korpela noituu, ettei "paskaa pyhänä ajeta rattailla". Kirjassa myös vihjataan erään lotan kovaan kohtaloon, kun ei ollut upseeria tullut vielä saaneeksi koukkuun.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Jos näin on, niin pahempihan on!

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset